TANSKALAINEN JUTTU

Esimerkki tanskalaisesta reitinmäärittelytavasta

Tanskassa reitti määritellään useilla eri tavoin. Yleensä tanskalaisessa tyylissä ei ajeta pitkiä pistevälejä vaan kartat on pilkottu pieniksi ruuduiksi, jotka ajetaan järjestyksessä. Ruuduissa voidaan myös antaa viittaus "pääkarttaan". Erikoisuuksia on paljon, vaikka perusreitinmäärittelyn yksi elementti muistuttaakin ruotsalaista reitinmäärittelytapaa. Karttatekstien avulla annettujen ohjeiden lisäksi käytetään aloitusajosuuntaa, kartatonta reittiviivaa, karttalabyrinttejä hevosenkenkä-, ympyrä- tai kolmiomääritteellä ja tietysti tiekirjamääritteitä. Karttamääritteiden kanssa ajetaan lyhintä kartalla näkyvää reittiä siten, että yhden määritteen aikana mitään tien kohtaa ei ajeta kahteen kertaan ja koko ajan U-käännöksiä tekemättä.

Karttasanoilla tehdyissä määrityksissä on joitakin huomion arvoisia seikkoja:

Kartoissa on pohjoinen aina ylöspäin ja kartat ajetaan numerojärjestyksessä. SRT-asema on kohteessa, jota ei välttämättä ilmoiteta; vääriä SRT-asemia voi olla ja ylimääräisiä, kilpailuun kuulumattomia RT-asemia saa lähes vapaasti käyttää. Ns. tuplarankaisu on yleisin reittivirhe Tanskassa.

Ajoaika määritetään siten, että yhteen "pääkarttaan" liittyviin tehtäviin annetaan ajoaika, AT ei voi sijaita muualla kuin pääkartan viimeisen tehtävän lopussa. Tanskassa AT:lle tulo on aina samalla uusi lähtöaika, Sunnuntaisarjan ajanlasku toteutetaan Suomen sääntöjen mukaisesti ts. vain JAT on uusi lähtöaika.


[Tanskalainen

  1. isoon karttaan merkittyjä teitä käyttäen aja koko Virkkala-sanan "kkala" osan kohdalla lähimpänä sanaa olevaa tietä käyttäen
  2. edelleen ison kartan teitä käyttäen etsi lyhin reitti ja aja sitä pitkin määritettyyn risteykseen, johon on saavuttava itäkoillisesta päin
  3. aloitusajosuunta: aja pohjoiseen lähtevää uraa 40 m - huom. käytettävä kyseiseen ilmansuuntaan lähtevää vetävää uraa jonka siis ei tarvitse olla kartalla! Tässä esimerkissä risteyksestä varmaankin lähtee kartalla näkymätön ura, jota ajetaan siis vaadittu matka.
  4. olet jossain pikkukartalla, aja hevosenkenkään sen avonaisesta suunnasta merkittyyn pisteeseen asti. Tällaisissa kartoissa tieksi voi olla piirretty kuviteltu ajoreitti (esim. avoimella alueella), tai ura, jota joskus on ajettu (vanhat pohjat) tai sitten vaan joku on kisapäivänä käynyt tekemässä autonjäljet... sangen usein nämä kartat muistuttavat pieniä labyrintteja, joissa vaikeus on päästä alkuun. Joistakin huhuista poiketen, näitäkään karttoja ei saa väärentää, ts. jos kartassa on rakennus sellainen on joskus oltava ollut oikeasti olemassa. Voi tietysti olla vaikea näyttää vääräksi...
  5. aja viivapiirroksen hevosenkenkään
  6. aja viivapiirroksen hevosenkenkään
  7. tiekirjamäärite: olet saapunut risteykseen, josta pääsee etuvasemmalle ja takaoikealle; käännytään takaviistoon ja ajetaan 90 m (eli tiekirjamääritteestä luetaan mihin mennään ja kuinka pitkälle - Suomessa tämä on toisin päin). Tiekirjamääritteeseen tullaan alhaalta ylöspäin ja se ei siis ole ilmansuuntien kanssa missään tekemisissä.
  8. olet jossain kartalla, aja kolmion keskelle, jossa on SRT. Kolmioon voi tulla mistä suunnasta tahansa, mutta U-käännöksiä ei saa tehdä.
  9. ja sitten vaihteeksi isolle kartalle. Ensiksi on kartoitettava (arvattava tai tiedettävä) missä ollaan ja sitten lyhintä isolta kartalta määritettävää reittiä määritettyyn paikkaan. Ison kartan tiet eivät välttämättä ole täydellisiä, niitä voi olla katkottu ja usein on myös tien vieressä toinen viiva ja pieni aukko tien reunaviivassa josta pääsee "bussipysäkin" tai pihan kautta takaisin tulosuuntaan eikä ole oikeasti tehnyt kartan tiellä U-käännöstä vaikka maastossa näin olisikin tuntunut tapahtuvan.
  10. olet jossain kartalla, aja ympyrään pikkukartalla esitettyjä uria käyttäen. Huomaa, että Y-risteyksessä vetävä tie on kartalla katkaistu ja sitä ei siis tule tässä tapauksessa käyttää. Ympyrä eroaa hevosenkengästä siinä, että siihen saa tulla mistä suunnasta tahansa, mutta edelleen pätee "U-käännöksiä tekemättä".
  11. aloitusajosuunta NV osuu tällä kerralla tielle. Tässä on oleellisen tärkeää, että ottaa mitan oikeasta paikasta, koska virhe syntyy yleensä tällaista määritettä seuraavassa määritteessä: meneekö matka ohi ison kartan oikopolun vai ei? On hyvin yleistä, että tanskalaisreitillä ajetaan kapeita uria molempiin suuntiin.
  12. Viimeinen määrite on ison kartan Y-risteys, jossa nyt voi siis olla AT. Ajoaika seitsemän minuuttia taisi tulla tehokkaasti käytettyä?


Laadittu Oskarin päivänä 2001 /KM - päivitys 2005-05-09